5.9. aamuyöstä, muutaman tunnin yöunien kera istuimme Kota Kinabalun koneen nahkapenkeille. Perillä otimme auton ja suuntasimme vuoristoon, jossa vietimme yön Mount Kinabalun juurella.
Aamulla lähdimme oppaan ja yhden kantajan (17€/10kg) avustamana kiipeämään ylöspäin. Joshuan ja Yin Yinin (Joshuan tyttöystävä) kunto osottautui heti alkumatkasta heikohkoksi, joten minä ja Mark menimme omia menojamme.6 km starttipisteestä oli yöpymispaikkamme, jossa keräsimme voimia lopulliseen puristukseen. Jälleen aamuyöstä, kuun valossa, kipusimme Low's Peakiin, Mt Kinabalun korkeimmalle kohdalle (4095m), katsomaan kuunlaskua(!) ja odottamaan auringon nousua. Lämpötila n. 5°C.
Auringon noustua, myös lämpötila kipusi rajusti ja alastulo oli suorastaan uskomaton teepaitakelillä.
Alasmeno osoittautui huomattavasti vaativammaksi, kun olisi uskonut. Käveleminen oli oudon työlästä, joten juoksimme kiviä pitkin pomppien alas alle kahdessa tunnissa, kun ylös kipuamisessa oli vierähtänyt 3,5 tuntia. Joshuaa ja Yin Yiniä odottelimme n. 2 tuntia alhaalla. Yin Yinin kengät olivat sanoneet sopimuksensa irti ja Joshua oli saanut kramppeja pohkeisiinsa. Suomalaiset nörtit päihittivät lähes kaikki muut kiipelijät vauhdillaan.
Nyt istumme iltaa Kota Kinabalun keskustan The Coffee Beanissa, juoden Lattéa tuopeista.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti