
Ylhäällä odotti hotelli- ja casinoalue joka sisälti lisäksi huvipuiston(!). Ilmeisesti yksi Malesian rikkaimmista miehistä oli päättänyt virittää vuortansa.Hotellialue oli melkeinpä kokoajan pilvien peitossa ja sadettakin ripotteli, tai lähinnä pöllysi, ajoittain. Rakennukset paikalliseen tapaan sitä korkeusluokkaa, että ne katosivat pilviverhoon.
Biljardin peluun, huvipuistoilun ja syömisen ohella vietimme paljon aikaa Starbucks kahviloissa. Mielekkäät hinnat ja ilmainen langaton verkko on mainio yhdistelmä.
Josh, Joshin kaverit ja muutkin ihmiset olleet todella mukavia. Jokseenkin outoa vieläkin, että malesialaiset käyttävät englantia puhuessaan keskenään, vaikkei se virallinen kieli täällä olekaan. Sen verran on tullut englantia puhuttua itsekin, että Markin kanssa tulee joskus puhuttua myös englantia vahingossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti